Helsingin kaupunki tuottaa kompostimultaa, mutta ei juurikaan käytä sitä itse – yksi syy on rakeisuuskäyrä: ”Tämä on vähän kiusallinen tilanne"
Talouselämä 26.5.2017
Staralle on päätynyt viime vuosien aikana vain noin 396 kuutiota Metsäpirtin multaa. Joskus takavuosina multaa on mennyt Staralle tuhansia kuutioita.
Helsingin seudulla tuotetaan multaa, joka päätyy kuitenkin harvoin kaupungin omaan käyttöön.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on vesihuollon ja jätehuollon palveluja tuottava kuntayhtymä. HSY jatkojalostaa jätevesilietteestä multaa kompostointialueella Sipoossa ja myy sitä Metsäpirtin multa -tuotenimen alla.
Stara on Helsingin kaupungin oma rakentamisen, ympäristönhoidon ja logistiikan palveluntuottaja, joka muun muassa korjaa rakennuksia, istuttaa puita ja pensaita, rakentaa katuja sekä pitää huolta metsistä ja niityistä.
Metsäpirtin multaa myydään eniten yksityisille asiakkaille sekä viherrakentajille. Staralle on päätynyt viime vuosien aikana vain noin 396 kuutiota Metsäpirtin multaa. Joskus takavuosina multaa on mennyt Staralle tuhansia kuutioita.
Metsäpirtti tuottaa multaa noin 100 000 kuutiota vuodessa.
Stara puolestaan käyttää multaa erilaisiin viherrakentamisen kohteisiin yhteensä noin 23 000 kuutiota vuodessa.
Hankintalakien mukaan avoin yhteistyö olisi Metsäpirtin mullan yksikön päällikön Janne Nipulin mukaan täysin mahdollista, koska Helsinki on yksi HSY:n omistajista.
Nipuli kuitenkin kertoo, että yhtiö ei ole viime aikoina Helsingin kaupungin julkisien hankintojen tarjouskilpailuihin juuri osallistunut haastavien ehtojen takia. Tällä hän tarkoittaa Viherympäristöliiton suosituksia.
”Niihin on helppo tarjouskyselyssä suoraan viitata. Jos siinä tarjouspaperissa pyydetään laittamaan rasti ruutuun, että täyttää Viherympäristöliiton kasvualustojen kaikki vaatimukset, en oikein voi sitä rastia laittaa”, Nipuli toteaa.
Viherympäristöliitto on viher- ja ympäristösuunnittelun, -rakentamisen, -hoidon sekä alan kaupan ja taimituotannon kattojärjestö.
”On meillä ollut tarkoitus lämmittää näitä suhteita, mutta nyt Helsinkiin on tulossa taas uusi organisaatio.”
Hankintalaki ohjaa
Jätevedenpuhdistusprosessissa saostetaan fosforia ferrosulfaatilla, mikä nostaa esimerkiksi rikkipitoisuuden puhdistamolietteessä yli suositusrajojen. Nipulin käsityksen mukaan suositusten mukainen rakeisuuskäyrä soveltuu hyvin huonosti kompostimullalle.
”Tämä on joskus 70-luvulla luotu systeemi. Siihen aikaan käytettiin turvetta, kivennäismaata ja keinolannoitteita, eli sen ajan suositukset soveltuvat huonosti kompostimullalle. Olen jo vuosia yrittänyt, että tälle tehtäisiin jotain”, Nipuli kritisoi.
”Ei näille suosituksille varmaan tehdä mitään, mutta rinnalle voisi tulla eri standardit kierrätysmateriaaleille.”
Nipulin mukaan Metsäpirtin mullan kompostia kuitenkin päätyy Starankin kohteisiin, vaikka ei omalla tuotenimellä, koska monella muulla irtomullan toimittajalla on Metsäpirtin kompostia multansa seassa.
Kaupungin toimintaa määrittää hankintalaki. Staran vastaavan työnjohtajan Rauna Sarrivaaran mukaan käytännössä Stara kilpailuttaa hankinnat, koska ne ylittävät kynnysarvot lähestulkoon aina.
”Viime vuonna meillä on ollut multatoimittajana käytännössä Kekkilä, koska he ovat jättäneet halvimman tarjouksen.”
Mitään periaatteellista syytä Sarrivaaran mukaan Metsäpirtin mullan käyttämiselle ei ole.
”Me käytämme sitä, mikä on kilpailutettu.”
Sarrivaaran mukaan Viherympäristöliitto on Suomessa se taho, joka parhaiten tuntee viherrakentamisen.
”Se on ry, eli ei kenenkään käsikynkässä, joten sitä voi pitää puolueettomana tahona.”
Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen komppaa Sarrivaaraa. Hänen mukaansa kilpailutuksessa on haluttu käyttää jotain kriteeritasoa, johon voidaan vedota, jottei näytä siltä, että Stara määrittelee kriteerit mielivaltaisesti itse, koska sitä se ei voi julkisena toimijana tehdä.
”Ymmärrän niin, että tämä liitto on alan puolueeton edunvalvontajärjestö, joka määrittelee tietyt standardit alalle. Siksi tarjouskilpailussa on vaadittu, että kasvualustat täyttävät liiton laatuvaatimukset."
Kriteerit uudelleenarvioinnissa
Martiskaisen mukaan Stara tekee HSY:lle paljon infrarakentamisen töitä. Siinä mielessä asia on ollut keskustelussa jo vuosia.
”Silloin kun jalostetaan jätteistä lietemultaa, sitä pitäisi viimeiseen asti yrittää viherrakentamisessa käyttää, siitä olen ihan samaa mieltä. Vaikka meillä kuinka olisi tahtoa, niin kriteerit eivät täyty. Tämä on vähän kiusallinen ja hankala tilanne.”
Martiskaisen mukaan yleisesti Suomessa käytössä oleviin ohjearvoihin kilpailutuksessa kuitenkin verrataan, olivat ne sitten millaisia tahansa.
”Olemme täysin valmiita käyttämään jotain muutakin asteikkoa, jos yhtä kattava olisi käytössä.”
Viherympäristöliiton pääsihteerin Seppo Närhen mukaan suositukset pohjautuvat lainsäädäntöön, mikä ei tue kierrätysmateriaalien käyttöä kaikilta osin.
”Liiton suositus ei tietysti voi olla lainsäädännöstä poikkeava”, Närhi toteaa.
Närhen mukaan suurimmat ongelmat tulevat pintamaiden osalta, eli koskevat niin sanottuja paikallaan tehtäviä materiaaleja.
Metsäpirtin Nipuli puhuu kuitenkin valmiista kasvualustasta.
”Metsäpirtin tuotteet täyttävät kaikki lain vaatimukset niin viherrakentamisen kuin ihan hyötypuutarhakäyttöönkin. Eli mitään lainsäädäntöön liittyviä rajoitteitta tuotteidemme käytölle ei ole”, hän toteaa.
Staran Martiskaisen mukaan yhtiössä harkitaan mahdollisesti seuraavassa tarjouskilpailussa vuodenvaihteessa muita kriteerejä, jotta muuttuvassa maailmantilanteessa kierrätysmateriaaleja voisi käyttää enemmän.
Staran on mahdollista hankkia Metsäpirtin multaa pienhankintana alle 60 000 euron arvosta sellaisiin kohteisiin, mihin se kriteeriensä puolesta soveltuu.
Sillä saisi noin 3 500 kuutiota Metsäpirtin multaa perille toimitettuna.